maanantai 23. kesäkuuta 2014

4 viikkoa laskettuu ja ajatukset todellisuudesta

Huh huh, kyllä minä tämän saan kirjoitettua.

Heräsin tänään, jo toistamiseen tällä viikolla, ilkeään päänsärkyyn ja herkkä silmäisyyteen. Panadol pore ja 400 panadol pilleri naamaan, päikkärit päälle ja johan olo helpottui. En ole iloinen näihin särkyihin, koska ne voisivat vihjailla raskausmyrkytyksestä, mutta katsotaan ja seurataan tilannetta.

Tänään siis alkoi raskausviikko 36+0 eli 4 viikkoa laskettuun. Tänään sitten ajatukset on pyörinyt hyvin paljon tulevassa. Silittelen tätä kasvavaa kumpua rakkaudella, mutta haikeudella, sillä pian tämä on kadonnut ja sylissäni onkin ihka elävä vauva. Olemme luoneet jotain. Jotain on kasvanut sisälläni, elävää.

Aloin vihdoin pesemään vauva vaatteita. Kävimme mieheni kanssa läpi koot 58-68 läpi. Kirjoitin permanentti kynällä koot ja pesuasteen. Sitten lajittelin vaaleat, punaiseen menevät ja tummat-siniset vaatteet. Nyt on kuivumassa vaaleat. Kun kaikki tuon koon on pesty on aika hoitaa karsinta. Huh että noita vaatteita riittää. Mutta olen niistä hurjan kiitollinen!

Mietin käynistikö nuo vaatteet ajatukseni tulevasta, kun pohdin pienoisemme kokoa. Vai se kun seuraamissani mamma ryhmissä juhannuksen aikana on yli 5 ilmoittanut saattaneensa pienoisensa maailmaan ja heillä siis laskettu heinäkuussa. Niin itse olen rauhassa vain elellyt tätä odotusaikaa, enkä ollenkaan ole ajatellut että vauva voi päättää haluta aikaisemminkin syntyä. Yli aikaisuutta olen pohtinut.

En minä halua, että tämä vielä syntyy. : D Vielä on niin paljon tehtävää, järjestettävää, henkilökohtaista kasvamista, valmisteltavaa. Olenkohan ainut odottava mamma, joka toivoo että vaavi pysyy sisällä sinne viimeiseen asti. Tämä loppuvaihe on niin täynnä suunnitelmia ja tapahtumia. Ei vielä siis. Mieheni vitsaili, että jätetään hobitti sairaalaan ja haetaan sitten laskettuna ;D Ei ei, kyllä minä sopeudun, mutta jotenkin tuntuu hullulta ajatukselta, että syntyisi aikaiseen.

Neuvola on vasta tulevan viikon jälkeen. Kyllä tämä tästä. Varsinkin nyt kun sain kirjoitettua osan ajatuksista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti