Keskenmeno

Juu. Kolmen päivän vuodon ja kivun jälkeen oli mentävä Päivystykseen ottamaan selvää missä mennään.

Sydämeni alkoi tykyttää 11 päivä, kun huomasin, että minulla oli vuotoa. Kivut tulivat heti seuraavana päivänä. Minulla on aina ollut voimakkaat kivut mekkojen aikaan, mutta tämä kipu ei ollut samanlainen. Vuotokin on toistaiseksi niukempaa kuin yleensä, mutta tässä nyt odotellaan milloin vuoto voimistuu.

Menin mieheni kanssa Päivystykseen ja sen jälkeen naistenosasto päivystykseen. En ole vielä koskaan ollut gyne tutkimuksissa, niin tulipa nyt sekin koettua. Moneen otteeseen. Minulla oli mukavat lääkärit ja hoitajat. Yritin taistella itkua ja parahdusta vastaan, mutta sitten kun pommi pudotettiin niin siinä oli liikaa herkälle ihmiselle kestettäväksi.

Olen niin huojentunut kaikesta tuesta, mitä olemme saaneet. Tämä on todella vaikeaa.

Olen jo kerran aikaisemmin kokenut keskenmenon, mutta silloin emme tienneet olleeni raskaana, emmekä osanneet epäillä asiaa kun käytin ehkäisyrengasta siihen aikaan. Silloin olin enemmän vain shokissa ja ajattelin, että meillä olisi ollut mahdollisuus saada lapsi. Nyt kun kaikki oli valmista ja vain vauvaa vailla valmista, tämä tuntuu musertavalta.

Yritän olla reipas ja pitää ajatukset tulevaisuudessa, mutta samalla en voi olla ajattelematta tilannettamme. Pieni hobittimme ei nyt synnykkään. En synnytäkkään tämän vuoden puolella. Mutta kaikelle on aikansa ja meidän aika ei ollut nyt.

Koetan pitää itseni reippaana, koska tiedän että minulla on taipumusta masennukseen. Mutta tiedän myös, että puhuminen on minua auttava tekijä. Kiitän kaikkia rakkaita ystäviäni ja tuttujani tuesta ja siitä rakkauden määrästä.

Olisin niin mielummin halunnut puhua iloisesta tapahtumasta, joka viikonloppuna tapahtui, mutta se tulee sitten jossain vaiheessa. Samoin tämän olkkarin muutoksista teen päivityksen myöhemmin.