Meillä on toinen vauvaunti kerta takana.
Kokemuksia: Eka kerta meni oikein mallikaasti mummin kanssa, kun iskä oli kipeänä. Hobittia ei häirinnyt ollenkaan äänet ja kaiku, kylmä pukkari, lämmin suihkutila hassuine äänineen. Uiminen oli unelmien täyttymyt ja juteltiin hurjasti. Ekalla kerralla olisi ollut tarkoitus olla 10-15min, mutta me oltiin hurjia ja oltiin koko 30min.
Toka kerta ei mennytkään niin hyvin. Hobitin unet jäi kesken ja ruokailukin taisi kesken jäädä. 10min siellä altaassa viihdyttiin ja leikittiin, mutta sitten tuli itku ja menimme syömään ja rauhottumaan. Ohjaaja sanoi, ettei häntä haittaa vaikka tulisimme seuraavan porukan sekaan uimaan. Noh, hetkeksi menimme oman porukan kanssa uimaan ja otimme kuviakin uimarista. Toiset n. 10min oltiin uimassa ja sitten itku tuli uudestaan. Harmittaa iskän puolesta ihan hirveästi, kun hänen ensi kokemus hobitin kanssa ei mennyt nyt niin hyvin. Mutta opimmepa nyt, että pitää varata kunnolla aika ja yrittää ajottaa paremmin nukkumiset. Jospa ensi kerralla menisi paremmin ^^
Kyllä tämä mamma ryhtyi hurjaksi ja otin haasteen vastaan. Nyt on tehty siis kuun alusta ja siis kauheus, mitä hirveyttä ensimmäiset päivät olikaan. En pääse ylös ollenkaan, joten mieheni seisoo jalkaterien päällä. Luulin, että vatsojen teko olisi vaikeaa, mutta hirviöksi odottautui jalkojen nosto. Jalat tärisee ja ei nouse kauhean ylös ollenkaan. Onneksi olen pilatesta harrastanut ja tiedän, ettei tarvitsekkaan sinne kattoon nostaa.
Tänään oli siis lepopäivän jälkeinen päivä ja ei se ollut ihan niin kamalaa enää. Aloittaminen on haastavaa ja mieheni saa kärsivällisesti minua kannustaa. Sitten kun sen ensimmäisen vatsan saan ylös vedettyä menee muut pienissä erissä. Otin alku kuvat ja innolla odotan kuun loppua. Saa nähdä onko mitään suuria muutoksia (epäilen), mutta mielenkiinnolla tätä teen. Mieheni on tässä haasteessa mukana, niin oisikohan hällä havaittavissa 6-packin alkua loppukuusta ;)
Jaksaa jaksaa ja tällä jatketaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti